08/06/2022

Kaksin aina kaunihimpi

 


Talvikalastus verkoilla on ihan oma maailmansa eikä sitä kovinkaan moni näytä nykyisin järvellämme harrastavan. Ainakaan pyyntöjen parhaista paikoista ei juurikaan ole nykyisin kisailijoita. Heti säiden alkaessa jäähtyä, Kalastaja seuraa rannalla haikeana järven jäätymistä. Tilanne tarkastetaan muutaman päivän välein. Säätiedotuksissa huomio kiinnittyy yöpakkasiin. Ja vaikka turvallisuus on kovasti puheenaiheena tuolloin, Kalastajan on ihan pakko käydä tuuralla kokeilemassa jäätymistilannetta muutamasta kohtaa ainakin.

Lopulta jäätilanne on riittävä. Kalastaja ja hänen kalastava veljensä lähtevät tallustamaan jäätä pitkin kohti aiempina vuosina hyviä kalasaaliita antaneita selänteitä. Edessä miehillä on rankka duuni, kun verkkojatoja uitetaan ja kävellen vedetään jään alle ja merkitään verkkoavannot muillekin jäällä liikkujille tiedoksi. Väsyneinä ja kuitenkin hymyilevinä he palaavat rantaan urakan suoritettuaan. Pyydysten tarkastaminenkin on fyysistä työtä, joten muutaman päivän välein  se on Kalastajalle melkoinen punttitreeni.

Toisinaan verkosta tulee kalasaalis, josta riittää jaettavaksi useammallekin taloudelle ja silloin kavereiden kissatkaan eivät jää ilman. Talvikaudella 2021-2022 Ahti antoi suuria ahvenia, mutta myös suuria haukia. Verkoissa silmäkoko suureni näiden ansiosta melkoisiksi rei'iksi. No, nyt niitä ei paikkailla vaan se työ jää keväälle, kun jäätilanteen heiketessä kalastus verkoilla päättyy hetkeksi. Kausi jatkuu vielä ja monia kokemuksia on edessäpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun kävit blogissani. Kommenttisi ilahduttaisi minua.

Kalastustarinoita itäsuomalaisella järvellä