Järvikalan käsittelystä

Omavaraisuus järvikaloissa on meillä ollut jo kauan arkipäivää. Perheen Kalastajalle on myös kehittynyt erinomainen taito käsitellä kalasaalis helposti ruoaksi valmistettavaan muotoon. 

Kalajauhetta teemme keittiön monitoimikoneen lihamyllyllä  hauesta, mateesta sekä toisinaan kuhastakin. Kalajauhe pakastetaan 500-800g annospusseina. Otan annoksen pakastimesta jääkaappiin sulamaan päivää ennen kalapihvien valmistusta. Seokseen lisään porkkanaraastetta, korppujauhoa, kananmunaa, suolaa ja pippuriseosta sekä rypsiöljyä. 

Pannulla paistamiseen käytän voi-öljyseosta. Pihvien koko ja muoto riippuu paistajan mieltymyksistä. Kun Kalastaja on kokkausvuorossa, kalapihvejä tulee määrällisesti vähemmän, sillä ne ovat kooltaan suuria ja paksuja. Useimmiten minä kiirehdin ehtiäkseni pihvien paistajaksi, sillä itse tykkään paistaa ohuita ja pieniä pihvejä, joita on mukava nauttia myös kylmänä voileivän päällä.

Ahvenet Kalastaja useimmiten puhdistaa nahattomiksi ja ruodottomiksi fileiksi. Ne on helppoa ja nopeaa sulattaa pakastimesta  hetkeä ennen valmistusta. Usein laitan pakastimesta otetun annospussin aamulla vedellä täytettyyn astiaan pöydälle sulamaan. Näin ne sulavat hieman hitaammin ja tasaisemmin.   Pannulla voi-öljyseoksessa korppujauhotetut fileet valmistuvat hetkessä. Terveellistä pikaruokaa.

Jos satun kotijoukoilta kysymään, mitäs tehdään ruoaksi, vastaukseksi kuulen usein "kuha jottain". No, kuhaa sitten. Kalakeitto maistuu aina. Myös madekeitto maistuu talvisin ulkoilupäivän jälkeen. Olemme kokeilleet kirkasliemisiä kalakeittoja, mutta tunnustettava on, että nopeimmin kalakeitto-kattilan pohja paljastuu käytettyäni kermaa liemessä. Voi että se on hyvää!

Muikkua emme nykyisin juurikaan omista verkoista saa, mutta onneksi muikkua saa ostettua niin kiertäviltä kalakauppiailta kuin lähikaupoistakin. Syyskaudella savustusuuni lämpeneekin usein. Onpa kokemusta siitäkin, kun päätettiin ostaa ammattikalastajalta kerralla yli viiden kilon muikkusaalis. Puhdistin muikkuja yhtäjaksoisesti lähes kuusi tuntia. Ihan heti ei tehnyt mieli vastaavaa urakkaa ottaa uudelleen  kontolleni.

Vaikka Kalastaja käsitteleekin saamansa kalasaaliin erinomaisesti ja minulle jää usein vain pakastamisen ja ruoan valmistamisen rooli, unohtuu toisinaan riittävä varovaisuus ruokaillessa. Muutama viikko sitten nauttiessamme paistettuja ahvenfileitä, pääsi omasta mielestäni hyvin pieni ruoto luiskahtamaan ruokatorveeni. Kun kotikonstit eivät irroittaneet ruotoa, minun piti hakea sairaalan päivystyksestä apua. Kun sitten useiden vaiheiden jälkeen jo toinen ruotoa puudutetusta kurkustani etsivä erikoislääkäri sai vedettyä ruodonpätkän esiin, hänen toteamus oli "ei tämä nyt ihan pienen pieni ruoto ollutkaan - ja on muuten ollut iso ahven". Pihdeissänimittäin komeili 2 cm pituinen pätkä melko kovaa kylkiruotoa. Loppu hyvin - kaikki hyvin. Ja kuten hevosen selästä pudonnut ratsastajakin kiipeää uudelleen satulaan, niin tein myös minä: uskalsin jo viikon kuluttua tapahtuneesta herkutella syömällä voissa paistettuja ahvenfileitä.

Näin alkukesästä ahvenia saadaan viikoittain katiskoista. Suurimmat kalat menevät savustusuuniin, pienemmät pannulle paistumaan. Maistuu varmaan muillekin!